Jani Toivola
Olen kansanedustaja, Vihreän eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja sekä pienen tyttären yksinhuoltajaisä.
Sukujuuriltani olen puoliksi kenialainen. Perushoitajaäitini kasvatti minut rakkaudella yksinhuoltajaperheessä Helsingin Puistolassa. Myöhemmin teini-iässä minusta tuli ylpeä kahden sisaren isoveli.
Sain olla tekemässä historiaa, kun veimme läpi esityksen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Olin valiokunnan lausuman ensimmäinen allekirjoittaja.
Politiikkani lähtee siitä, että ihmisen tulee saada olla näkyvä omassa yhteiskunnassaan. Elämä ei saa olla tekohengitystä, jossa sananvapauden nojalla arvomme pohjautuvat pahimmillaan toisen ihmisryhmän alistamiseen. Omanarvontunnosta lähtee kyky kohdata ja kääntää yhteiskunnassa tapahtuva muutos voimavaraksi ja ajatella yhteistä hyvää.
Se, miten suhtaudumme kanssaihmisiin, määrittää sen, miltä näyttää tulevaisuuden Suomi. Tämä kaikki puhuu sen puolesta, että monimuotoisuuden tulee olla myös talous- ja rakennepolitiikan ytimessä. On täysin turhaa rakentaa uusia palveluita, jos ne eivät pohjaudu ihmisten tarpeisiin tai muuten vastaa elämän todellisuutta tänään. Monimuotoisuus on kustannustehokasta ja ennaltaehkäisevää. Ne toiveet, mitä asetamme velkasuhteen taittumiselle, talouskasvulle, uusien yritysten ja ideoiden synnylle, hyvälle koulutukselle tai tuottavalle työelämälle, voivat toteutua vain monimuotoisuuden kautta. Ilman ihmisiä kaikki nämä tavoitteet ovat vain teorioita ilman liikettä tai henkeä. Vasta kun saamme ihmiset mukaan, voi matka alkaa kohti kehitystä ja tulevaa.
Monimuotoisuus pitää vahvasti sisällään eri vähemmistöjen oikeudet. Se on vahvasti tasa-arvokysymys, mutta se on myös huomattavasti laajempi kysymys. Monimuotoisuus on ihmisenä olemista. Jokaisen yksilön ja perheen tilanne on eri. Ihmiset ovat erilaisia. Perheet ovat erilaisia. Elämänvaiheet ovat erilaisia. Monimuotoisuus haastaa meidät päättäjinä, virkamiehinä ja eri alojen asiantuntijoina, toimemme ammattilaisina.
Työssäni laki- sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa on korostunut suomalaisen työelämän kehittäminen työllistymisen, tasa-arvon, monikulttuurisuuden, yrittäjyyden sekä työelämän joustavuuden näkökulmasta.
Olen vieraillut yli 200 koulussa puhumassa ihmisoikeuksista, koulukiusaamisesta sekä unelmista. Olen myös johtanut Kesäduuni Uudellamaalla -kampanjan nuorten vaikuttamisryhmää, jonka kautta on löytynyt kesätyöpaikkoja yli 10 000 uusmaalaiselle nuorelle. Nuorten vaikuttamisen mahdollisuudet tuovat osallisuutta ja tukevat omien unelmien löytymistä ja sijoittumista työelämään.
Kuluneen eduskuntakauden yksi ehdottomista kohokohdista oli, kun sain kahdelta espoolaispojalta, Joelilta ja Villeltä, kutsun tulla puhumaan ensin heidän kouluunsa ja myöhemmin Espoon Dipoliin kaikille Espoon oppilaskuntien edustajille ja opettajille suvaitsevaisuudesta sekä jokaisen oikeudesta omaan tarinaansa.
Tulevalla kaudella tahdon jatkaa työtäni lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi aina varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen, tukea isien roolia kotona ja naisten asemaa työelämässä sekä edistää kestävän, tasa-arvoisen sekä kansainvälisen Suomen kehittymistä.
Haluan, että Suomi tunnettaisiin yhteiskuntamallista, jossa nuoret eivät syrjäydy, maahanmuuttajat integroituvat ja löytävät paikkansa työelämässä, seksuaalivähemmistöt saavuttavat tasa-arvon ja jokaisella kansalaisella on kyky, välineet ja arvomaailma kohdata jokainen ihminen.
Haluan nähdä yhteiskunnan, jossa jokaisen tarjoama panos on tunnustettu ja päämääränä on ympäristön ja ihmisyyden kestävä kehitys.
Jani Toivola
Olen kansanedustaja, Vihreän eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja sekä pienen tyttären yksinhuoltajaisä.
Sukujuuriltani olen puoliksi kenialainen. Perushoitajaäitini kasvatti minut rakkaudella yksinhuoltajaperheessä Helsingin Puistolassa. Myöhemmin teini-iässä minusta tuli ylpeä kahden sisaren isoveli.
Sain olla tekemässä historiaa, kun veimme läpi esityksen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Olin valiokunnan lausuman ensimmäinen allekirjoittaja.
Politiikkani lähtee siitä, että ihmisen tulee saada olla näkyvä omassa yhteiskunnassaan. Elämä ei saa olla tekohengitystä, jossa sananvapauden nojalla arvomme pohjautuvat pahimmillaan toisen ihmisryhmän alistamiseen. Omanarvontunnosta lähtee kyky kohdata ja kääntää yhteiskunnassa tapahtuva muutos voimavaraksi ja ajatella yhteistä hyvää.
Se, miten suhtaudumme kanssaihmisiin, määrittää sen, miltä näyttää tulevaisuuden Suomi. Tämä kaikki puhuu sen puolesta, että monimuotoisuuden tulee olla myös talous- ja rakennepolitiikan ytimessä. On täysin turhaa rakentaa uusia palveluita, jos ne eivät pohjaudu ihmisten tarpeisiin tai muuten vastaa elämän todellisuutta tänään. Monimuotoisuus on kustannustehokasta ja ennaltaehkäisevää. Ne toiveet, mitä asetamme velkasuhteen taittumiselle, talouskasvulle, uusien yritysten ja ideoiden synnylle, hyvälle koulutukselle tai tuottavalle työelämälle, voivat toteutua vain monimuotoisuuden kautta. Ilman ihmisiä kaikki nämä tavoitteet ovat vain teorioita ilman liikettä tai henkeä. Vasta kun saamme ihmiset mukaan, voi matka alkaa kohti kehitystä ja tulevaa.
Monimuotoisuus pitää vahvasti sisällään eri vähemmistöjen oikeudet. Se on vahvasti tasa-arvokysymys, mutta se on myös huomattavasti laajempi kysymys. Monimuotoisuus on ihmisenä olemista. Jokaisen yksilön ja perheen tilanne on eri. Ihmiset ovat erilaisia. Perheet ovat erilaisia. Elämänvaiheet ovat erilaisia. Monimuotoisuus haastaa meidät päättäjinä, virkamiehinä ja eri alojen asiantuntijoina, toimemme ammattilaisina.
Työssäni laki- sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa on korostunut suomalaisen työelämän kehittäminen työllistymisen, tasa-arvon, monikulttuurisuuden, yrittäjyyden sekä työelämän joustavuuden näkökulmasta.
Olen vieraillut yli 200 koulussa puhumassa ihmisoikeuksista, koulukiusaamisesta sekä unelmista. Olen myös johtanut Kesäduuni Uudellamaalla -kampanjan nuorten vaikuttamisryhmää, jonka kautta on löytynyt kesätyöpaikkoja yli 10 000 uusmaalaiselle nuorelle. Nuorten vaikuttamisen mahdollisuudet tuovat osallisuutta ja tukevat omien unelmien löytymistä ja sijoittumista työelämään.
Kuluneen eduskuntakauden yksi ehdottomista kohokohdista oli, kun sain kahdelta espoolaispojalta, Joelilta ja Villeltä, kutsun tulla puhumaan ensin heidän kouluunsa ja myöhemmin Espoon Dipoliin kaikille Espoon oppilaskuntien edustajille ja opettajille suvaitsevaisuudesta sekä jokaisen oikeudesta omaan tarinaansa.
Tulevalla kaudella tahdon jatkaa työtäni lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi aina varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen, tukea isien roolia kotona ja naisten asemaa työelämässä sekä edistää kestävän, tasa-arvoisen sekä kansainvälisen Suomen kehittymistä.
Haluan, että Suomi tunnettaisiin yhteiskuntamallista, jossa nuoret eivät syrjäydy, maahanmuuttajat integroituvat ja löytävät paikkansa työelämässä, seksuaalivähemmistöt saavuttavat tasa-arvon ja jokaisella kansalaisella on kyky, välineet ja arvomaailma kohdata jokainen ihminen.
Haluan nähdä yhteiskunnan, jossa jokaisen tarjoama panos on tunnustettu ja päämääränä on ympäristön ja ihmisyyden kestävä kehitys.
Lue blogiani
Puhe valtuustossa koskien Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaa
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut Se, että lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaa tehdään, on hyvä asia. Suunnitelmassa tärkeäksi hyvinvointia edistäväksi tekijäksi on nostettu lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden vahvistaminen. Oulussa on 2016 alusta...
Valtuustoaloite: Palveluverkkosuunnitelmassa vertailtava erilaisia koulujen sijoitusvaihtoehtoja
Esittelyssä olleissa palveluverkkosuunnitelmissa lukioita on sijoittelu vanhan, jo kertaalleen hylätyn ”kaavan” mukaan. Oulunsalon, Kiimingin sekä Laanilan lukio lakkautettaisiin ja siirrettäisiin Kaukovainiolle, koska OAMKilta tyhjeneviä tiloja on tarjottu...
Pyllistys kulttuuripääkaupungille
Oulussa on meneillään rujo kulttuurin ja sivistyksen alasajo. Sen taustalla ovat häärineet yliopiston hallitus ja osa kaupungin johtavista virkamiehistä työryhmissään. Lopetuslistalle ovat joutuneet Linnanmaan eläinmuseo, Kierikin päärakennus ja Ainolassa sijaitseva...
Salonpään lapset maksumiehinä
Koska Oulun koulut 2020-luvulla päätös ei aikoinaan Oulun kaupunginvaltuustossa mennyt siten, kuin se virkamiesjohdossa ja joissakin poliittisessa piireissä haluttiin menevän, päätettiin ottaa asia uudelleen esille. Nyt ei kuitenkaan puhuta enää Oulun kouluverkosta...
Esteettömyys sopii jokaiselle
Kun on nuori ja terve, tulee harvoin ajatelleeksi sitä, minkälaista elämä on, kun nuo edellä mainitut asiat ovat toisin. Kaikki me vanhenemme ja joudumme jossain vaiheessa miettimään, onko oma koti ja asuinympäristö tarpeeksi esteetön, jotta voimme asua siellä lopun...
Ehdokkaana kuntavaaleissa 2017
Minut on asetettu Vihreiden ehdokkaaksi Oulun kaupunginvaltuustoon kuntavaaleissa 2017. Olen ollut Oulun kaupunginvaltuustossa jäsenenä yhden kauden ja sitä ennen Oulunsalon kunnanvaltuutettuna kaksi kautta. Politiikassa haluan toimia vaalisloganini mukaan Ihmisten ja...
Kouluverkosta
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut! Oulun kaupunki on tekemässä nyt merkittäviä päätöksiä koskien kouluverkkoa. Kyse ei ole pelkästään kehityksestä tai taantumuksesta vaan ennen kaikki siitä, kuinka eri alueilla asuvia kaupunkilaisia kohdellaan. Kouluverkon yhtenä...
Yhdistymissopimuksen kauniit ajatukset unohdettiin
Vuoden 2013 alussa Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat sekä Oulun kaupunki lakkautettiin ja nämä viisi kuntaa yhdistetiin yhdeksi uudeksi Oulun kaupungiksi. Ympäristökuntia ei siis liitetty Ouluun. Yhdistymistä ohjaamaan laadittiin yhdistymissopimus,...
Arviointia valtuustovuodesta 2015
Oulu-lehden kysely valtuutetuille siitä, miten valtuustovuosi 2015 on mennyt. Julkaistu 6.2.2016. 1. Mikä oli tämän vuoden merkittävin käsitelty asia kaupunginvaltuustossa? Menikö asiasta tehty päätös toiveittesi mukaan? Kampuslukiomallin torppaaminen, sille...
Mihin olet menossa Suomi?
Nyt alkaa tuntumaan, että tämä maa on lopullisesti sekaisin. Rasistit saavat poliisin suojeluksessa "turvata" katuja eikä rikollinen taustakaan haittaa, kansanedustajat ja jopa ministerit kehuvat reippaita suomalaisia miehiä tästä. Kiitos Joensuu, että olet sanoutunut...