Jani Toivola

Olen kansanedustaja, Vihreän eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja sekä pienen tyttären yksinhuoltajaisä.

Sukujuuriltani olen puoliksi kenialainen. Perushoitajaäitini kasvatti minut rakkaudella yksinhuoltajaperheessä Helsingin Puistolassa. Myöhemmin teini-iässä minusta tuli ylpeä kahden sisaren isoveli.

Sain olla tekemässä historiaa, kun veimme läpi esityksen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Olin valiokunnan lausuman ensimmäinen allekirjoittaja.

Politiikkani lähtee siitä, että ihmisen tulee saada olla näkyvä omassa yhteiskunnassaan. Elämä ei saa olla tekohengitystä, jossa sananvapauden nojalla arvomme pohjautuvat pahimmillaan toisen ihmisryhmän alistamiseen. Omanarvontunnosta lähtee kyky kohdata ja kääntää yhteiskunnassa tapahtuva muutos voimavaraksi ja ajatella yhteistä hyvää.

Se, miten suhtaudumme kanssaihmisiin, määrittää sen, miltä näyttää tulevaisuuden Suomi. Tämä kaikki puhuu sen puolesta, että monimuotoisuuden tulee olla myös talous- ja rakennepolitiikan ytimessä. On täysin turhaa rakentaa uusia palveluita, jos ne eivät pohjaudu ihmisten tarpeisiin tai muuten vastaa elämän todellisuutta tänään. Monimuotoisuus on kustannustehokasta ja ennaltaehkäisevää. Ne toiveet, mitä asetamme velkasuhteen taittumiselle, talouskasvulle, uusien yritysten ja ideoiden synnylle, hyvälle koulutukselle tai tuottavalle työelämälle, voivat toteutua vain monimuotoisuuden kautta. Ilman ihmisiä kaikki nämä tavoitteet ovat vain teorioita ilman liikettä tai henkeä. Vasta kun saamme ihmiset mukaan, voi matka alkaa kohti kehitystä ja tulevaa.

Monimuotoisuus pitää vahvasti sisällään eri vähemmistöjen oikeudet. Se on vahvasti tasa-arvokysymys, mutta se on myös huomattavasti laajempi kysymys. Monimuotoisuus on ihmisenä olemista. Jokaisen yksilön ja perheen tilanne on eri. Ihmiset ovat erilaisia. Perheet ovat erilaisia. Elämänvaiheet ovat erilaisia. Monimuotoisuus haastaa meidät päättäjinä, virkamiehinä ja eri alojen asiantuntijoina, toimemme ammattilaisina.

Työssäni laki- sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa on korostunut suomalaisen työelämän kehittäminen työllistymisen, tasa-arvon, monikulttuurisuuden, yrittäjyyden sekä työelämän joustavuuden näkökulmasta.

Olen vieraillut yli 200 koulussa puhumassa ihmisoikeuksista, koulukiusaamisesta sekä unelmista. Olen myös johtanut Kesäduuni Uudellamaalla -kampanjan nuorten vaikuttamisryhmää, jonka kautta on löytynyt kesätyöpaikkoja yli 10 000 uusmaalaiselle nuorelle. Nuorten vaikuttamisen mahdollisuudet tuovat osallisuutta ja tukevat omien unelmien löytymistä ja sijoittumista työelämään.

Kuluneen eduskuntakauden yksi ehdottomista kohokohdista oli, kun sain kahdelta espoolaispojalta, Joelilta ja Villeltä, kutsun tulla puhumaan ensin heidän kouluunsa ja myöhemmin Espoon Dipoliin kaikille Espoon oppilaskuntien edustajille ja opettajille suvaitsevaisuudesta sekä jokaisen oikeudesta omaan tarinaansa.

Tulevalla kaudella tahdon jatkaa työtäni lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi aina varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen, tukea isien roolia kotona ja naisten asemaa työelämässä sekä edistää kestävän, tasa-arvoisen sekä kansainvälisen Suomen kehittymistä.

Haluan, että Suomi tunnettaisiin yhteiskuntamallista, jossa nuoret eivät syrjäydy, maahanmuuttajat integroituvat ja löytävät paikkansa työelämässä, seksuaalivähemmistöt saavuttavat tasa-arvon ja jokaisella kansalaisella on kyky, välineet ja arvomaailma kohdata jokainen ihminen.

Haluan nähdä yhteiskunnan, jossa jokaisen tarjoama panos on tunnustettu ja päämääränä on ympäristön ja ihmisyyden kestävä kehitys.

Jani Toivola

Olen kansanedustaja, Vihreän eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja sekä pienen tyttären yksinhuoltajaisä.

Sukujuuriltani olen puoliksi kenialainen. Perushoitajaäitini kasvatti minut rakkaudella yksinhuoltajaperheessä Helsingin Puistolassa. Myöhemmin teini-iässä minusta tuli ylpeä kahden sisaren isoveli.

Sain olla tekemässä historiaa, kun veimme läpi esityksen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Olin valiokunnan lausuman ensimmäinen allekirjoittaja.

Politiikkani lähtee siitä, että ihmisen tulee saada olla näkyvä omassa yhteiskunnassaan. Elämä ei saa olla tekohengitystä, jossa sananvapauden nojalla arvomme pohjautuvat pahimmillaan toisen ihmisryhmän alistamiseen. Omanarvontunnosta lähtee kyky kohdata ja kääntää yhteiskunnassa tapahtuva muutos voimavaraksi ja ajatella yhteistä hyvää.

Se, miten suhtaudumme kanssaihmisiin, määrittää sen, miltä näyttää tulevaisuuden Suomi. Tämä kaikki puhuu sen puolesta, että monimuotoisuuden tulee olla myös talous- ja rakennepolitiikan ytimessä. On täysin turhaa rakentaa uusia palveluita, jos ne eivät pohjaudu ihmisten tarpeisiin tai muuten vastaa elämän todellisuutta tänään. Monimuotoisuus on kustannustehokasta ja ennaltaehkäisevää. Ne toiveet, mitä asetamme velkasuhteen taittumiselle, talouskasvulle, uusien yritysten ja ideoiden synnylle, hyvälle koulutukselle tai tuottavalle työelämälle, voivat toteutua vain monimuotoisuuden kautta. Ilman ihmisiä kaikki nämä tavoitteet ovat vain teorioita ilman liikettä tai henkeä. Vasta kun saamme ihmiset mukaan, voi matka alkaa kohti kehitystä ja tulevaa.

Monimuotoisuus pitää vahvasti sisällään eri vähemmistöjen oikeudet. Se on vahvasti tasa-arvokysymys, mutta se on myös huomattavasti laajempi kysymys. Monimuotoisuus on ihmisenä olemista. Jokaisen yksilön ja perheen tilanne on eri. Ihmiset ovat erilaisia. Perheet ovat erilaisia. Elämänvaiheet ovat erilaisia. Monimuotoisuus haastaa meidät päättäjinä, virkamiehinä ja eri alojen asiantuntijoina, toimemme ammattilaisina.

Työssäni laki- sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa on korostunut suomalaisen työelämän kehittäminen työllistymisen, tasa-arvon, monikulttuurisuuden, yrittäjyyden sekä työelämän joustavuuden näkökulmasta.

Olen vieraillut yli 200 koulussa puhumassa ihmisoikeuksista, koulukiusaamisesta sekä unelmista. Olen myös johtanut Kesäduuni Uudellamaalla -kampanjan nuorten vaikuttamisryhmää, jonka kautta on löytynyt kesätyöpaikkoja yli 10 000 uusmaalaiselle nuorelle. Nuorten vaikuttamisen mahdollisuudet tuovat osallisuutta ja tukevat omien unelmien löytymistä ja sijoittumista työelämään.

Kuluneen eduskuntakauden yksi ehdottomista kohokohdista oli, kun sain kahdelta espoolaispojalta, Joelilta ja Villeltä, kutsun tulla puhumaan ensin heidän kouluunsa ja myöhemmin Espoon Dipoliin kaikille Espoon oppilaskuntien edustajille ja opettajille suvaitsevaisuudesta sekä jokaisen oikeudesta omaan tarinaansa.

Tulevalla kaudella tahdon jatkaa työtäni lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi aina varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen, tukea isien roolia kotona ja naisten asemaa työelämässä sekä edistää kestävän, tasa-arvoisen sekä kansainvälisen Suomen kehittymistä.

Haluan, että Suomi tunnettaisiin yhteiskuntamallista, jossa nuoret eivät syrjäydy, maahanmuuttajat integroituvat ja löytävät paikkansa työelämässä, seksuaalivähemmistöt saavuttavat tasa-arvon ja jokaisella kansalaisella on kyky, välineet ja arvomaailma kohdata jokainen ihminen.

Haluan nähdä yhteiskunnan, jossa jokaisen tarjoama panos on tunnustettu ja päämääränä on ympäristön ja ihmisyyden kestävä kehitys.

Lue blogiani

Ajatuksia vihreämmästä kunnasta

Ikuisesti ilman työtä

Jokin aika sitten tehtiin kysely kuntapäättäjille siitä, millaisena he näkevät turvapaikanhakijoiden työllistymismahdollisuudet tulevaisuudessa. Tulokset olivat lohdutonta luettavaa. Suurin osa vastaajista näki, että turvapaikanhakijat eivät työllisty koskaan tai...

lue lisää
Kampanjointia Kajaanissa

Kampanjointia Kajaanissa

Olin lauantaina Kajaanissa kampanjamatkalla. Ihmisiä mietityttää kovasti Talvivaara ja sen kohtalo ja vaikutukset luonotton. Samoin työllisyystilanne ja palvelujen väheneminen tai säilyminen.

lue lisää

Eduskuntavaaliehdokkuus

Oulun vaalipiirin vihreät ovat valinneet minut eduskuntavaaliehdokkaaksi kevään 2015 vaaleihin. Olen Oulun kaupunginvaltuutettu, rakennuslautakunnan puheenjohtaja, maakuntavaltuuston sekä Osuuspankin edustajiston jäsen. Olen asunut Suomessa lähes 30 vuotta. Olen aina...

lue lisää

Uuden Oulun rakentaja

4.6.2012 Oulun Vihreä kunnallisjärjestö vahvisti ehdokkuuteni syksyn kunnallisvaaleissa. Oulunsalon sijasta olen ehdolla nyt tulevan Uuden Oulun kaupunginvaltuustoon. Vuodesta 2005 olen ollut kunnanvaltuutettuna Oulunsalossa ja siitä työstä viime vuodet on mennyt...

lue lisää

Miten käy peruspalveluiden tulevaisuudessa?

Lapset, vanhukset, vammaiset, sairaat, työttömät, köyhät, mielenterveysongelmaiset sekä erinäisistä muista kuin edellä mainituista sysistä syrjäytyneet ovat pääsääntöisesti nyky-yhteiskunnassa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.  Nämä ovat niitä ihmisiä, jotka...

lue lisää

Miksi monikuntaliitos?

Olemme tekemässä tärkeää päätöstä, kun päätämme haluammeko, että Oulunsalon kunta osallistuu monikuntaliitokseen vai ei. Tätä päätöstä tehdessämme meidän ei tule miettiä mikä on meille itsellemme parasta vaan mikä on parasta Oulunsalolle ja mikä on parasta ennen...

lue lisää

Katoaako viimeinenkin luottamus politiikkaan

Viimeaikaiset tapahtumat valtakunnan politiikassa ovat saaneet minutkin epäilemään oikeasti politiikan ja politiikkojen luotettavuutta. Vaalirahakohut ja lahjontaepäilyt eivät mielestäni kuulu siihen poliittiseen kulttuurin, johon olen Suomessa oppinut luottamaan ja...

lue lisää

Terveiset Brysselistä!

  Pääsin osallistumaan maaliskuun lopussa Euroopan Vihreiden puoluekokouksen eli kongressiin Brysselissä. Paikalla oli noin 1000 vihreää kaikkialta Euroopasta. Suomesta osallistujia oli n. 30, puolueen työntekijöitä, eurovaaliehdokkaita ja muita asioista...

lue lisää

Naistenpäivänä

Olin jakamassa Ruusuja Naisille Oulun kaupunginteatterilla lauantaina 7.3. Naistenpäivän aattona sekä sunnuntaina 8.3. varsinaisena Naistenpäivänä Hyvän mielen talolla. Vastaanotto oli erinomainen. Moni tuli jopa halaamaan kiitokseksi! Sain myös jälkeenpäin muutaman...

lue lisää