Jokin aika sitten tehtiin kysely kuntapäättäjille siitä, millaisena he näkevät turvapaikanhakijoiden työllistymismahdollisuudet tulevaisuudessa. Tulokset olivat lohdutonta luettavaa. Suurin osa vastaajista näki, että turvapaikanhakijat eivät työllisty koskaan tai vasta useiden vuosien kuluttua maahan saapumisesta.
Työttömyys on tällä hetkellä yksi suurimmista ongelmista Suomessa mutta erityisen vaikea tilanne on maahan tulleiden kohdalla, olipa sitten maahantulon syy pakolaisuus, rakkaus tai opiskelu. Syitä huonolle työllistymiselle löytyy, koulutus ei kelpaa tai sitä ei ole, Suomen kieltä ei osata tarpeeksi hyvin, kantasuomalaisiakin on ilman työtä tai työnantajilla on omat ennakkoluulonsa.
Parasta kotoutumista maahan muuttaneelle on päästä mahdollisimman pian koulutukseen, jos sen tarvetta on, tai tekemään oikeaa työtä ja elämään sitä kautta suomalaista normaalia arkea. Kotoutumiskoulutuksessa on hyvä olla mahdollisimman pian tutustumista suomalaiseen ammatilliseen koulutukseen ja työelämään vaikka harjoittelujaksojen kautta. Parhaiten suomalaisen työelämän pelisäännöt ja kielen oppii aidossa kanssakäymisessä kantasuomalaisten kanssa työtä tekemällä.
Jos maahan tulleella on muualla suoritettu tutkinto, sen yhteensopivuus suomalaiseen työelämään ei ole ollenkaan selvä juttu. Vaikka alan työtä olisikin tarjolla, Suomessa haaskataan paljon resursseja koulutettujen maahan tulleiden uudelleen koulutukseen joihinkin toisiin ammatteihin, sen sijaan, että tunnistettaisiin aikaisempi osaaminen ja räätälöidyllä täydennys- ja kielikoulutuksella saataisiin heidät pikaisesti työelämään.
Yritykset voisivat myös olla rohkeampia palkkaamaan muualta tulleita, kaikki maahan muuttaneet eivät voi alkaa yrittäjiksi. Ikävä kyllä aina ei edes Suomessa suoritettu tutkinto kelpaa työnantajille. Avoimessa haussa on vaikea saada työtä, jos nimi ei ole suomalainen. Nimetöntä hakua on kokeiltu ja se on hyvä askel parempaan, mutta viimeistään haastattelussa tulee esille, ettei ole kyse kantasuomalaisesta hakijasta. Täytyy olla todellinen mestari, jos ohittaa kantasuomalaisen vastaavat tiedot ja taidot omaavan henkilön työnhaussa. Yritysten tulisikin tarkastella maahan tulleiden osaamista laajemmin, kuinka hyödyntää kielitaidon ja kulttuurin tuntemusta esimerkiksi ulkomaankaupassa entistä enemmän.
Sen sijaan, että käytetään resursseja sen miettimiseen, miten maahan tulleen sosiaaliturvaa saadaan alennetuksi tai kuinka saadaan rajat kiinni nopeasti, tulisi keskittyä siihen kuinka saamme eri syistä maahan muuttaneet mahdollisimman pian työelämään ja siten rakentamaan tätä yhteiskuntaa eikä jäämään ikuisesti ilman työtä. Tämähän pitäisi olla meidän kaikkien etu.
Julkaistu 12.11.2015 Forum24-lehdessä