Viime aikoina on ollut keskustelua siitä, tarvitaanko Suomeen ulkomailta tulevaa työvoimaa. Yhden näkökulman mukaan tarvitsemme, kärsimmehän huomattavasta työvoimapulasta. Toisen näkökulman mukaan taas työttömyys on kääntynyt jyrkkään nousuun nykyisen hallituksen järjettömien leikkauspäätösten myötä.
Tosiasia lienee kuitenkin se, että tietyille aloille tarvitaan tulevaisuudessa lisää työvoimaa, esimerkiksi hoito- ja hoiva-aloille. Näille aloille hakeutuu myös koulutettavaksi Suomeen kokonaisia ryhmiä eri puolilta maailmaa. Toivottavasti he eivät päädy halpatyövoimaksi vaan oman alansa ammattilaisiksi.
Meillä on kuitenkin maassa myös jo maahan muuttaneita työttöminä, joko kouluttamattomia tai koulutettuja. Nämä henkilöt pitäisi saada töihin ihan ensiksi. Miksi työt eivät houkuttele jo maassa olevia? Vai eivätkö työnantajat halua heitä palkata?
Ongelma on usein se, että ulkomailla hankittua koulutusta ja työkokemusta ei tunnisteta Suomessa sellaisenaan, vaan muuttanut joutuu Suomessa kouluttautumaan lisää, pahimmillaan saman ammattiin uudestaan. Tarvittaisiinkin nimenomaan mahdollisuutta tutkintojen täydentämiseen, ei uudelleen kouluttautumiseen. Joskus ei koulutusta tunnuta hyväksyttävän, vaikka se olisi suoritettu Suomessa. Työnantajille tulee saada lisää rekrytointi- ja monimuotoisuusosaamista.
Kaikki eivät kuitenkaan halua jäädä Suomeen, vaikka olisivat täällä kouluttautuneitakin, koska asenteet maahan muuttaneita kohtaan ovat koventuneet. Lupaprosessit ovat hitaita, perheen saaminen tänne on vaikeaa. Työllistymisen esteenä voi olla myös liian kovat kielitaitovaatimukset. On aloja, joissa hyvä suomen kielen taito on ehdottoman tärkeää mutta on myös aloja, joissa pärjää vähemmälläkin. Ja työssä oppii jatkuvasti lisää kieltä.
Samaan aikaan puhutaan paljon myös maahan muuttaneiden vaikeuksista integroitua Suomeen. Työ on parasta integraatiota ja siksi kaikki maahan muuttaneet tai muuttavat pitäisi saada tavalla tai toisella työelämään mukaan mahdollisimman nopeasti.
Latékoé Lawson Hellu
Kunta- ja aluevaaliehdokas (Vihr.)
Oulu
Kirjoitus julkaistu sanomalehti Kalevassa 1.4.2025